Myrskyn 9-viikkoislahjaksi hän pääsi käymään paikallisessa eläinkaupassa. Sopivan pieni liike ensimmäiseksi tuttavuudeksi ja sen verran pieni, että tuumasin Merkin jäävän kotiin jotta mahdumme nätisti kapeilla käytävillä kulkemaan. Kännykkä valitettavasti unohtui kotiin lataukseen, mutta kuvitetaan juttu toisella Myrskyn käynnillä karkkikauppaan.
Myrsky Peten koiratarvike-liikkeen asiakkaana, video
Kaupan remontin vuoksi käynti paikalliseen eläinkauppaan oli lastaussillan puolelta. Ensin lämpimän puolelle sisätiloihin lyhyt käytävän pätkä ja sitten liikkeen puolelle oviaukosta, johon oli asennettu ovikello. Ääni on tietysti pennulle uusi tuttavuus. Hyyvin hämmentävä, mutta ei pelottava kuitenkaan. Aina kun puikko kurkkasi oviaukosta, DING DONG kuului. Minäkin vielä siinä steppasin ja yritin auttaa omalla liikkeellä pentua. Soittelimme sitten sitä kelloa jokusen kerran 😀 Myrsky on saapunut kauppaan! Nostin lopulta pennun kynnyksen yli liikkeen puolelle. Lopulta mutkan takaa saatiin liikkeen myyjä näkyviin ja pentu sinkosi rakastamaan korvat lintassa tuota ihanaa myyjää.
Lopulta Myrsky bongasi kaikki herkulliset tuoksut. Hän valikoi itselleen turvallisia syötäviä ja pienen vinkuvan possun näyttelykäyntien avuksi (mikäli ruokapalkka ahneelle koituu liian haastavaksi palaksi kehässä). Maksoimme myös sen laarista varastetun keksin 😀 Merkillisen vähillä varastamisilla päästiin 😀 Voi olla, että seuraavalla kerralla kun paikka on jo tuttu niin tiedetään tarkemmin mitä varastetaan 😀 No, kyllähän me opetellaan käyttäytymään kuitenkin ihmisten ilmoilla.
Ostokset tehtyämme poistuimme liikkeestä molemmat omin tassuin. Vain 2 ding dongia kuului. Ovikello ei enää juuri herättänyt ihmetystä.
Lomalaiset kun ovat vapaita liikkumaan mielihalujensa mukaan niin lähdimmepä sitten extempore käymään kaikkien koirakarkkikauppojen äidillä, Peten Koiratarvikkeella Raisiossa. Merkki jäi valitettavasti jälleen kerran paitsi tästä reissusta kahdesta syystä. Napero on sen verran vielä pieni tirri, että se vie kaiken huomioni ja kädet. Toisekseen, Myrsky on sen verran reipas pentu, että se ei kyllä tarvitse isosiskon tukea ja haluan tukea sen pärjäämistä myös yksin. Kolmisteen tulemme kuitenkin liikkumaan paljon. Ei saa käydä niin että hetken päästä Myrsky on ihan orpo piru ilman Merkkiä. Karkkikauppakäynnin jälkeen Myrsky tulee nukkumaan tovin jos toisenkin, sitten Merkki saa laatuaikaa kaksin mamman kanssa.
Jo pennunhakumatkalla tuli selväksi miten reipas ja rohkea Myrsky on. Tykkään niiiiiin paljon! Pysähdyimme Raumalla vanhempieni luona lepotauolle ja pentulaatikosta sisarustensa ja äidin kainalosta ryöstetty vauva tepasteli häntä töttöröllä ihan itse eteisestä olohuoneeseen pitkän matkan rakastamaan siellä olleita ihmisiä, joita ei ole koskaan nähnyt. Pari ensimmäistä kaulapannan laittoa oli taistelua, mutta nyt hän odottaa rauhassa että lukko napsahtaa kiinni. Lainapeitteen kokoinen toppamantteli puetaan ylle niin kuin se olisi aina ollut päällä. Lenkille lähtiessä puetaan panta ja mantteli päälle. Myrsky siirtyy itse oven taakse rauhassa odottamaan, että sesam aukenee. Siitä hän kipittää suoraan portille mistä pääsee pois pihasta ja odottaa rauhassa taas että portti avataan.
Peten koiratarvikkeen parkkipaikka oli ruuhkainen, siihen keskelle nostettiin pentu autosta ja hän oli niinkuin aina olisi ollut lenkillä parkkipaikalla, tervehti uuden ystävän collien reippaana häntä töttöröllä. Tietysti pennun kuuluukin välillä vähän säikähdellä ja ihmetellä asioita, mutta hyvänen aika, voi kumpa kaikki pennut olisivat tällaisia! Ei koiristani kukaan ole koskaan mikään sellainen pupujalka ollutkaan, mutta nyt minulla taitaa olla käsissäni kyllä aikamoinen helmi <3 Jollain tapaa olen itse hieman hämmentynyt, odottavainen, miten meillä voikaan mennä näin hienosti! <3 Anteeksi jos ja kun hehkutan Myrskyä. Merkkiä tietysti myös, ison osansa sekin tietysti tähän kaikkeen antaa.
Me tanssimme ruusuilla tällä hetkellä <3