Pennut tietenkin huolehditaan vimpan päälle. He tulevat AINA ykkösenä. Myös Myrskystä huolehditaan vimpan päälle. Rakas silmäteräni, hän tulee ilman muuta aina ja kaikessa ennen itseäni ja puolisonia. Heh, Esa joskus aikoja sitten taisi läväyttää totuudenkin ääneen. Puhun kuulemma koirallekin kauniimmin kuin hänelle. Auts, se sattui. Osui ja upposi. Ymmärsin tehdä korjauksen asiaan, tottahan minä häntä täysillä rakastan.
Myrsky saa runsain mitoin kehuja kaikesta tekemästään pentujen kanssa, hänelle mamman hyväksyntä on tärkeää. Häntä silitetään ja rapsutetaan vähän väliä. Psyykkisen jaksamisen koen olevan tärkeää sille tässä uudessa ja raskaassakin hommassa. Minähän se olen päättänyt haluta nämä pennut maailmaan itsekkäästä syystä. Onneksi hän kuitenkin rakastaa pentujaan pyyteettömästi. Eilinen ystävien käynti oli erityisesti Myrskylle tosi tärkeää, mamma oli hymyileväinen vielä iltapissatuksellakin.
Olen myös alkanut olla tiukempi Myrskylle huonokäytöksisyyden suhteen. Jos naapurin bortsutytöt jo ennestään olivat vaikea pala Myrskylle, nyt pentujen vuoksi tilanne on vielä haastavampi. Hyvän käytöksen vaatiminen olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Se vain itselleni on aina ollut se kaikkein vaikein asia koirankoulutuksessa. Tavallaan onneksi pennut eivät vielä kuule, mutta kohta kuulevat. Sitä silmällä pitäen haluan Myrskyn käytöksen olevan parempaa naapurin koiria kohtaan. Ja Maijahan on jäämässä kotiin. Ei tule homma pelittämään jos mulla on kohta hihnassa 2 tempoilevaa koiraa. Maijahan tulee mallioppimaan niin hyvät kuin huonotkin asiat, missä Myrsky näyttää käytösmalliaan. Ennen kuin lähtee ihan sivuraiteelle taas, niin lopetetaan tämä aihe tähän, ja jatkan sosiaalisuudesta seuraavassa artikkelissa.
Tämä pentue kasvatetaan Royal Caninin penturuualla, alkuun Startteria ja sitten penturuokaa. Miksi tämä ruokamerkki, juontaa juurensa jälleen Myrskyn kasvattajaan Marjoon. Hän on jo pitkään saanut hyviä tuloksia aikaan RC:n sapuskoilla. On myös totta, että usein vanhat tuotemerkit, jotka ovat pitäneet pintansa kiivaassa bisneksessä, ovat sen verran hyviä, että ovat menestyneet. Niissä täytyy olla jotain tosi onnistunutta, koska uudet ruokamerkit eivät ole onnistuneet jyräämään niitä pois markkinoilta.
Myrsky on aina ollut hyvä juomaan, mutta nyt juomisen merkitys on korostunutta maidontulon kannalta. No, me olemme jo todenneet, että maitoa tulee runsain mitoin, suorastaan liikaa. Vaihdan Myrskyn veden raikkaaksi monta kertaa päivässä, kukapa sitä ei tuoretta vettä mieluiten joisi.
Heti synnytyksen jälkeen Myrskyn oli vaikea lähteä pois pentukopalta pissalle ulos. Onneksi taloyhtiössämme asuu ihania ihmisiä pelkästään, enkä ole kuullut ainakaan soraääniä siitä että My kävi jokusenkin kerran etupihan nurmikolla pissalla. Kakalle se onneksi meni metsähallituksen puolelle, joka siitä nurmelta heti alkaa. Siitä myös kakat korjasin pois. Tarpeiden teon jälkeen sillä oli välittömästi hurja kiire takaisin laatikolle. Hän ihan huusi kiirettään, kun itse jäin tarkastamaan saaliin laadun. Aika pian päästiin kuitenkin sitten jo kokonaan metsäkaistaleen puolelle. Nyt käydään jo pidemmällä, toisella metsäalueella. Oikeasti emme mene pitkälle, olemme poissa pentulasta noin 15min ja tämä ajoitetaan pentujen maitokoomaan. Kauempaa en uskaltaisi olla itsekään poissa laatikolta eikä kyllä Myrskykään halua. Ulkoilut ovat siis tosi lyhyitä, mutta teemme niitä 4-6x päivässä. Pointtina on tietenkin tarpeille pääseminen, mutta myös liikkeen tarjoaminen Myrskylle. Sehän kuitenkin makaa laatikossa hyvin pitkälti. Asuntomme sijainti oli tarkasti harkittu nimen omaan koiran ulkoilua ajatellen silloin kun pari vuotta sitten ostimme tämän asunnon.
Synnytyksen jälkeen My on vielä vähän vuodellut kun kohtu on puhdistanut itseään. Laatikosta noustessaan olen putsannut peräpään ja samoin uudelleen lenkiltä tullessa. Nyt vuoto on jo lakannut ja pylly pesty häneltäkin. Myös pentujen napoja olen puhdistanut puhdistusaineella ja tops-puikolla usein.
Myrsky on saanut kuninkaallista privaattipalvelua suoraan laatikolle ruuan ja juoman muodossa. Nykyinen rouva tunnetaan palveluja vaativana prinsessana, joten erikoispalvelukset loppuvat kyllä pikkuhiljaa. Ajoittain vieläkin tilanteen mukaan tarjoilen ruuan Myrskylle suoraan laatikkoon, siinä vaihessa kun pennut on pesty ja ruokailu on loppusuoralla. Laatikossa se syö hyvällä ruokahalulla ja oikeastaan alkuun se suostuikin syömään vain siellä. Nyt se pystyy syömään jo keittiössäkin, mutta se näyttää niin närppimiseltä, että mieluummin vien sapuskat pentulaan, laatikon ulkopuolelle. Alussa tarjoilin vedet myös laatikkoon, nyt My käy enimmäkseen itse jo juomassa pentulassa olevasta vesikupistaan. Pentulalla siis tarkoitan pentuhuonettamme, en pentulaatikkoa.
Eilen illalla olimme jo kaikki käyneet yöpuulle, ja olin jo nukahtanutkin tavallaan mutta kuulostelin pentujen hetkellistä ähinää. Ne nukkuivat, mutta jokainen vuorollaan oli vähän levoton. Päädyin siihen ratkaisuun, että niillä saattaisi olla pissahätä. Taisin olla oikeassa. Myrsky oli täysin unessa, eikä se herännyt edes kun menin laatikkoon. Kevyesti herättelin sitä, mutta hän oli aaaaivan silmät ristissä. Tarjoilin hänelle pennut siihen kuonon eteen pestäväksi jokaisen vuorollaan. Sen jälkeen My jaksoi hiukan herätä ja pennutkin halusivat tissille. My nuoli jotakin alusista etutassunsa vierestä. Raukka pieni nukahti siihen, kieli kiinni alusissa. Rupesi vain pientä korinaa kuulumaan kun hän nenä rutussa siinä nukkui. Oli pakko tarkistaa, onhan se kunnossa, oli kyllä. Aivan tattis vain. My alkoi läähättää aika kovin, joten tarjoilin hänelle vedet laatikkoon ja joikin pitkän tovin. Sen jälkeen hän tissitti vauvat nukkuen itse täysillä.
Kaikenlaista muutakin seurattavaa asiaa on. Muun muassa pentujen navat etteivät ne tulehdu eikä napatyrää pääse kehittymään. Cuplatonia heillä menee vielä harvakseltaan. Myrskyn maito tulee nyt tisseistä niin kovaa, etteivät pennut tahdo ehtiä niellä sitä tahtia. Niinpä ajoittain on ollut rohinaa. Silittelemällä vähän rouheammin myötä- ja vastakarvaan se on saatu pois. Maidon meneminen keuhkoon ei ole hyvä asia, se voi aiheuttaa tulehduksen, keuhkokuumeen. Ei se ruoka ihmisenkään keuhkoihin kuulu, sama homma meillä.
My sai tänään harjauksen ja pikatrimmin. Tuntui että hän nautti yhteisestä hetkestämme. Ja koska sai herkkuja 😀
Ja kyllähän tässä taustalla tapahtuu kaikenlaista. Pentulaatikon alusia pitää vaihtaa ja tietysti myös pestä. Aika mones koneellinen jo pyörii. Alusten vaihto ei ole pelkästään esteettinen asia (pissa ja kakkaläntit ei ole kivoja valokuvissa) vaan ennen kaikkea hygieeninen asia. Märät, eritteiset aluset ei ole kiva/hyvästä kenellekään. Vaikka meillä nyt haiseekin pieru, niin likaisista alusista se vasta kuvottava haju lähtisi. Pikkuhiljaa pieru tulee toivottavasti vaihtumaan paremmaksi parfyymiksi.
Kännykkä on täynnä valokuvia, pennunostajien kanssa pidetään yhteyttä ja tutustutaan, ilmoitellaan pentue Kennelliittoon rekisteröitäväksi ja kohta muuten pitääkin jo varata pentujen lääkäri ja silmätarkastus aika. Ja mitähän unohdan nyt mainita. Ja täytyy sitä itsestäänkin huolehtia, että jaksaa huolehtia muista.
Tämän blogin kirjoittaminen on sellaista, että olen aloittanut tämän tekstin kirjoittamisen aamu 8 ja nyt kello on 15.00. Yksi juttu on vielä kirjoittamatta, ja sitten kuvat perään sitten voi painaa Julkaise-nappulaa.
Meille on muodostunut mielestäni kiva aamurutiini. Aamulla herään kellon soittoon 07. Huomenet Myrskylle ja pennutkin siinä heräilevät ellei joku jo olekin tissillä valmiina. Kahvit tippumaan itselle ja odottelen kunnes maitokooma saavuttaa pennut ja vie untenmaille. Sitten Myrskyn kanssa ulos ja ruoka sille. Sitten on aika oman kahvin ja aamupalan. Sitten omien mielihalujen mukaan kotihommia /blogikirjoittelua ynnä muuta ja käyn tarkistelemassa pentujen vointia. Omat hommat täytyy suunnitella siten, että sen voi keskeyttää minä hetkenä hyvänsä. Blogikirjoittelu on siitä kivaa, että olen tässä aivan pentujen vieressä trimmipöytä ergonomisena toimistonani 😀 Eipä minua muuhun tarvita kuin laatikossa eksyneen pennun palauttamiseen sisarusten luo. Koko ajan vähemmän sitäkin, koska liikkuvat koko ajan paremmin ja siten malttavat itsekin vähän etsiä ennenkuin huutavat apua. Heillähän on vielä silmät kiinni. Nenä toki toimii, mutta sokkona on vähän vaikeaa suunnistaa sikses isossa laatikossa. Pojat tuntuvat olevan kärsivällisempiä. Maija kirkaisee kyllä kuuluvasti aika nopeasti henkilökuntaa paikalle. Tänä aamuna aamutoimemme kestivät noin 45min, laskettuna herätyskellosta siihen että sain kahvikupin eteeni. Hyvä tieto sekin, mikäli tarvitsisi tästä nyt akuutisti johonkin aamulla singahtaa. Aamutoimissa pääsen itse vielä helpolla Myrskyn siivotessa kakat. Kun pennut alkavat syödä kiinteää, kakkarumba siirtyy mulle.
Pentueen jälkeen Myrsky ja minä ansaitsemme saada hieronnat. My hierottiin myös juuri ennen astutusta.
Kuvissa tyytyväistä porukkaa aamutoimien jälkeen. Vatsat killillään ja tarpeet tehtynä on hyvä kellistää joko äidin viereen tai minun sänkyyni.