Viime yönä ei omilla yöunilla juhlittu, nukuin kuitenkin sentään jonkin verran. Aamulla ajoissa ylös, jotta arki pysyisi käynnissä kivasti.
Eilisessä päivityksessä kerroinkin Maijan työstäneen ulos itsestään norsu-kakan. Hetken kuluttua vielä MrCC:kin eli tummempi merle teki saman homman. Myös kahden muun kakkaa yritimme työstää, vähän kuin varmuudenkin vuoksi. Saalista ei saatu, mutta he olivakin levollisempia.
Aivoissa surisee. Hmm.. Ehkä meillä on koliikin lisäksi ollut eilen ummetusta sillä sinappia ei näkynyt. Cuplaton selkeästi kyllä auttoi edesauttamaan nuo norsut ulos. Tänä aamuna meillä makaa tyytyväinen perhe laatikossa.
Lisää surinaa. Olin eilen jo kovin pahoillani Myrskyn puolesta joka niin kovasti haluaisi hoitaa vauvojaan ja ihan vaan nukkua vauvojen kanssa. Se on tyytynyt olemaan portin takana, mutta ei se kyllä mikään sillä tavalla hymyilevä siellä ole ollut. Öisin se on saanut olla laatikossa. Surrurur… Yöt ovat hiljaisia. Ei ole sylittelyn tarvetta. Syöttöväleistä kiinnipitäminen ei ole tuonut helpotusta koliikkiin tai mitä tämä nyt ikinä onkaan. Eli pennut ovat huutaneet kuitenkin. Taidan sittenkin palata vanhaan, ainakin kokeeksi. Ja se vanha siis on sitä, että Myrsky saa tulla ja mennä vapaasti. Juuri nyt tätä aamulla ensimmäistä aamukahviani juodessa koko perhe nukkuu täysillä laatikossa. Yöllä kuulin, että Myrsky kävi itse juomassa ja palasi laatikkoon ongelmitta. Minulle on tärkeää myös emän psyykkinen hyvinvointi. Olinkin tuossa jo pari päivää miettinyt miten keksisin Myrskylle jotain kivaa syöttötauoille. Jotain muuta kuin ruokaa. Luista se ei ole juurikaan ollut kiinnostunut. Treenaamisesta en todellakaan usko sen olevan kiinnostunut. Kevyestä hieronnasta se kyllä piti.
Tätä kirjoittaessa kello on aamulla puoli 10. Myrsky on käynyt tarpeillaan ja syönyt. Ulkonakäynnin jälkeen seurasin pentujen ruokailua. Kun he ovat saaneet tissitellä koko yön vapaasti. Myrsky herätti jokaisen ja antoi niiden liikkua hetken ennen kuin kävi makuulle kauemmas pennuista. Pennut mönkivät itse tissille. Ja tosiaan olen lisännyt heidän liikkumistaan ottamalla ne kauemmas tissiltä ennen kuin saavuttavat baarin. Ruokailu sujui selkeästi rauhallisemmin. Pentujen nukahtaessa hän poistui laatikosta juomaan ja vähän hengailemaan kanssani. Pennut alkoivat inistä ja hän meni itse laatikkoon pissattamaan ja kakkattamaan heidät ja kävi sitten laatikkoon nukkumaan vauvojen kanssa. Vauvat jatkoivat nukkumista syöksymättä uudelleen tissille.
Tavallaan harmi, että tulin kokeilleeksi tuota tiukempaa rytmittämistä, sehän ei onnistunut ilman että pidän Myrskyn pois pentulasta. Noh, tuli kokeilluksi. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi kaikille. Katsotaan miten tilanne etenee, muutetaan taas tarvittaessa kuvioita.
Toinen, tai viides, muutos on oma tapani käsitellä pentuja. Ensinnäkin liikunnan tuominen laatikolle ja toisena sylittelyssä silittämisen ja hivelyn muutos hieman voimakkaaseempaan suuntaan. Minähän olen hellä kuin heinänkorsi noin hauraalle pienelle pennulle. Mutta he selkeästi tarvitsivat vähän enemmän ”lulluttamista” jotta ilmaa saadaan vatsasta pois. Näistä neuvoista jälleen kiitosta Myrskyn kasvattajalle Marjolle.
Cuplatonia käyn hakemassa tänään apteekista lisää. En tiedä onko tarvetta vielä, hyvinkin mahdollisesti. Mutta kyllä sitä pitää olla kotona, niin että voi heti antaa jos on tarve. Ärsyttää, etten tullut hankkineeksi sitä ennen kuin pentue edes syntyi. Harkitsin kyllä, mutta se vähän unohtui.
Nyt ette saa kuvia tähän päivitykseen, sorry! Ei ole uutta julkaistavaa. Epäilemättä kohta on. On vielä keksimättä, miten saisin videoita julki. En ole tekniikan ihmelapsi, joten muutaman epäonnistuneen kokeilun jälkeen ei ole ollut aikaa askarrella enempää. Lupaan yrittää vielä.