Halusin vain kertoa teille, että pentulassa menee hienosti! Jokainen pentu kerryttää painoa vähintään sen 30g vuorokaudessa, joka on sopiva kasvutahti. Pieni mies on saanut painoa riittävästi, jopa harppoen ja hän on päässyt kirkkaasti selville vesille.
Narttu on saanut lisänimen Nti Vaativa. Hän on harpponut painossa pentueen isoimman trikkipojan rinnalle (ja ohi tumman merlepojan) painaen tänään vain 6g vähemmän kuin trikkipoika. Tänään hän veti elämänsä ensimmäiset maito-överit aamulla. Hän sai baarista tarpeekseen ja kuulin, että hän vähän rohisi. Imin pari kertaa häntä ja rohina loppui siihen eikä ole koko päivänä sen jälkeen rohissut. Tulevaisuutta ajatellen eipä haittaa treenaamista, jos mimmi on ahne ruualle, päin vastoin!
Myrsky jatkaa laadukasta ja tärkeää työtään hyvällä fiiliksellä. Hän on myös rauhoittunut eikä enää reagoi ihan jokaiseen inahdukseen.
Maidontulon kanssa lienee jokin pieni itselleni vielä mysteerinen haaste. Jostain syystä pennut vielä tänäänkin kitisivät puolen päivän aikoihin ja porukkaa jäi tissille pitkille syötöille. Aika usein pikkumies ja musta uros. Musta poika tosin usein nukahtaa tissi suussa. Myrskyn ruokaa olen tehostanut rasvaisemmaksi ja lisännyt raakaa naudanjauhelihaa. My juo hyvin ja lisään vielä ruokaan hiukan lämmintä vettä. Jostain syystä tämä ”ongelma” on ollut kahtena päivänä peräkkäin niin, että aamu alkaa hyvin, mutta puolilta päivin alkaa pentujen kitinä. Sitten taas ilta ja yö menee hienosti. Sapuskat My saa aamulla about klo 07, päivällä noin klo 15 ja illalla 21 maissa pyöreästi. Täytyy konsultoida konkareita.
Edit: Ehkä kyseessä ei ole maidontulon-ongelma vaan jokin muu ilmiö, sillä nyt 5vrk aamun punnituksessa painot edelleen nousevat upeaa tahtia. Heh, Maija on painossa porhaltanut koko veljessarjan ohi ollen nyt kaikkein painavin 402grammallaan. Trikkipoika 398g, pikkumies 252g ja tumma merlepoika 350g. Mielenkiintoista katsoa tänään, esiintyykö ilmiötä tänään päivällä.
Myrsky syö hyvällä ruokahalulla kaiken annetun ruuan ja nuolee kuppinsa siistiksi. Mutta koska pennut ovat hänen tärkein maailmansa, ruuan ajoittaminen on taiteen homma. Hän kokee voivansa syödä vain pentulaatikossa maaten, pennut pestynä ja tisseiltä on tultava hyvin maitoa. Mikäli pentu inahtaa hänen mielestään kriittisesti, hän keskeyttää syömisen ja hoitaa pennun kuntoon ja jatkaa sitten omasta itsestään huolehtimista eli syömistä. Myrskyn veden vaihdan monen monta kertaa päivässä. Tiedän, että hän juo mieluiten raikasta vettä ja runsas veden juonti auttaa maidontuloa.
Tuo ruuan tehostaminen energiapitoisemmaksi on aiheuttanut Myrskyssä pientä epämukavuutta. Pakki ei mennyt ripulille jälkeisten syömisestä eikä ruuan muutoksestakaan, mutta hiukan löysemmäksi. Vatsa myös on vähän pitänyt möykkää syömisen aikana, samoin tänään hänellä oli närästystä. Naamasta näki että nyt on kurja olla. Närästyslääke auttoi nopeasti ja saatiin taas hymyilevä mamma.
Myrsky on tottunut saamaan joka ilta iltalenkin jälkeen luun pureskeltavaksi. Siitä tuli vahingossa tapa ja parin kerran jälkeen hän myös oppi itse vaatimaan luunsa. Se rauhoittaa hänet kivasti yöunille. Nyt synnytyksen jälkeen luita ei ole tarjottu, eikä hän ole osoittanut minkään sortin merkkiäkään että sellaisia kaipaisi. Tänään iltapissatukselle lähtiessä pennut olivat juuri syöneet ja nukkuivat palatessamme. Ajattelin tarjota hänelle herkullisen luun ja My ilahtuikin kovasti luustaan. Ajattelin nimenomaan hänen psyykkistä hyvinvointiaan, mamman arki kun nyt on aika rankkaa. Kuvittelin hänen alkavan syödä luutaan rauhassa koska pentulassa oli täysin hiljaista. Lähdin itse tekemään jotain kotihommaa ja palatessani pentuhuoneeseen huomaan että luu on jäänyt ovelle ja mamma istuu pentulaatikossa valvomassa nukkuvia pentuja (koska minäkin olin poissa sieltä) No heräsihän sieltä tietenkin 1 pentu ja oli jo tissillä. Herätin muutkin pennut sitten syömään samaan aikaan ja kun pennut olivat hyvin tisseillään niin tarjosin Myrskylle luuta. Siellä rakas mammani nyt nukkuu täyttä häkää pentustensa kanssa, nenä kiinni luussa. <3 Taidanpa vaivihkaa käydä ottamassa luun pois laatikosta. Katsellaan myöhemmin uudelleen.
Kun on tässä pentulaatikon äärellä kutakuinkin 24/7 huomaa kaikenlaisia pieniä, joskus ihan epäoleellisiakin asioita. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että pojat nukkuvat usein liki toisiaan, mutta narttu hakeutuu erilleen. Trikkipoika oli ensimmäinen joka pari päivää sitten jo alkoi kellottaa selälläänkin. Nyt muutkin jo tekevät samaa. En ole leikannut Myn pitkiä housukarvoja kaikkia pois, sisäreisien karvat kyllä. Olen läsnä pentulaatikolla niin kuristumisvaaraa pitkiin karvoihin ei sillä tavalla ole. Olen myös huomannut että pennut usein hakeutuvat joko housukarvojen alle tai päälle nukkumaan. Lämmin ja pehmeä peti <3 Olen myös huomannut nartun nukkuvan pääosin erillään muista, pojat kaipaavan enemmän toisiaan, mutta kyllä nekin sammahtelevat minne sattuu.
Pyrin käsittelemään matkan varrella pentuja mahdollisimman paljon. Silitellä, hiukan jo suukotellakin, kevyesti rapsutellakin, koskea jokaista tassua, käännellä jne. Se helpottaa sitten uusia kotejakin, kun on tehtävä hoitotoimenpiteitä.
Nyt kun nimiäiset on pidetty, pitää alkaa perehtyä pentueen ilmoittamiseen Kennelliittoon, että saadaan pojille rekisteritodistukset matkaan mukaan kun he lähtevät maailmanvalloitukseen. Harmillista, ettei saatu narttuja enempää. Maijan jäädessä kotiin, jäi nyt vaille pentua pari tosi kivaa kotia.